Arkea ja jumppaa

Blogi on nukkunut marrasunta tällä viikolla, joka on kulunut aika lailla arkisissa askareissa. Töitä ja iltatöitä, kotitöitä jne jne. Niin ne viikot hurahtaa vauhdilla ilman sen kummempaa ohjelmaakin.

Päivätyöt - eli oikeat työt :) Päivät menee toimistolla tietokoneen edessä istuen, koulutuksia suunnitellen, koulutusmateriaaleja tehden ja webinaareja pitäen. Jos oikein hurjaks heittäydyn, niin saatan ajella sähköpöydän ylös ja tehdä osan päivästä töitä seisten :) Aikalailla perus toimistotyöntekijän arkea siis. Tietokone, kuulokkeet ja teetä - niillä porskutetaan eteenpäin! On meillä tauoilla nyt kyllä töissä taas käsityökerho, mutta kirjottelen siitä joku kerta myöhemmin lisää!

Iltatyöt hikoiluttaa :) Ohjaan kerran viikossa reilut kaks tuntia vesijumppia. Hiki siinä tulee itsellekin altaan reunalla hyppiessä ja pomppiessa. Joku fiksumpi ei ehkä hyppis sielä ihan koko ajan, mutta mä tuppaan innostua aina täysillä mukaan. Ihan mukavaa hommaa ja hyvää vastapainoa päivätyölle!

Kotityöt - eli kaikkien rakastamaa puuhastelua kotona :) ei todellakaan my cup of tea, mutta näitäkin on tehtävä. En todellakaan oo siis mikään siivoushirmu, vaan päinvastoin mulla on paha tapa jättää tavaroitani levälleen ympäri kämppää. Myös kaikki mun siivousprojektit kestää aika lailla äärettömän kauan, jos valmistuu ikinä. Kerran viikossa meillä kyllä imuroidaan ja jaksan tsempata ton siivouksen suhteen, jos joku on tulossa kylään, mutta esim. vaatekaappien järjestelyn saan noin kerran vuodessa alotettua (eli vedettyä vaatteet lattialle) ja laitettua yhen hyllyn siististi takasin. Sit homma alkaa ajo kyllästyttää, joten tungen loput vaatteet vaan jotenkin kaappin ja päätän jatkaa myöhemmin. (Se myöhemmin tulee sit ehkä taas vuoden päästä) Siivousta oon onnistunu tälläkin viikolla välttelemään, sen sijaan pyykkiä on pesty ihan urakalla.

Jotain spesiaaliakin tällä viikolla on ollut, sillä keivelin nokkahuilun ja nuotteja esiin. Jep, mulla on oma nokkahuilu! :) Sain sen joululahjaksi joskus vuosia sitten ja se on selvinnyt jo useammastakin muutosta ehjänä. Soittanut en ole kyllä pitkään aikaan, mutta tällä viikolla iski joku ihme olo ja huilu piti kaivaa laatikon pohjalta esiin. Parina iltana olen sillä nyt reenaillu joululauluja. Tuntuu toi nokkahuilun soittaminenkin olevan sellanen taito, että kun sen kerran on oppinut, niin se tulee jostain lihasmuistista vielä vuosienkin päästä. Hauskaa!

Näissä arkisissa tunnelmissa kohti viikonloppua. Huomenna pitää se imurikin kaivaa esiin, sillä lauantaina on tulossa vieraita :) Ja äiti lupaili keittää riisipuuroa. Njam! Sitä odottelessa mukavaa viikonloppua itse kullekin!