Sitruunapastaa

Vavise avokadopasta, nyt tulee vieläkin helpompi ja nopeampi sitruunapasta! Netistä Ruokala.netistä bongattu uusi villitys, joka pääsi "Arjan keittiössä"-testiin :)

Täytyy kyllä myöntää, että ennakkoluulot tätä ruokaa kohtaan oli aika korkealla: sitruunaa ja pastaa, eihän ne voi toimia yhdessä. Noh eihän nimi miestä - tai tässä tapauksessa pastaa - pahenna, joten ei muuta kun kokeilemaan! 

Ainekset on aika simppelit: pastaa, voita ja valkosipuleita löytyy lähes aina kotoa. Sitruunoita löytyy kaupasta kuin kaupasta. Juustot vaatii ehkä jo jonkun isomman marketin, samoin lehtipersilja - aineksien etsiminen kaupasta on varmaan se vaikein osuus, keittiössä pääsee tosi helpolla.

AINEET:
Spagettia tai jotain muuta pastaa
1 sitruuna
2 valkosipulinkynttä
70 g voita
lehtipersiljaa
kastikkeeseen 2dl kermaa / pastan keitinvettä / valkoviiniä maun mukaan
Pecorino-juustoa tai paremesaania tai jopa molempia :)
mustapippuria
suolaa

OHJE:
Laita vesi kiehumaan ja keitä spagetti al denteksi. Tee kastike pastan kypsyessä.

Pese sitruuna hyvin ja raasta kuori. Purista sitruunan mehu lasiin.

Hienonna valkosipuli ja lehtipersilja.

Sulata voi pannulla ja lisää valkosipulit ja raastettu sitruunankuori. Kuullota hetki.

Lisää myös hienonnettu persilja ja pyörittele hetki pannulla. Kaada joukkoon makusi mukaan kerma / pastan keitinvesi / valkoviini sekä sitruunamehu (HUOM! Laita sitruunaa vähän kerrassaan ja maistele välillä. Mun mielestä sitruunaa on reseptissä liikaa, joten älä hulauta kaikkea kerralla niin kuin minä tein, vaan laita pienissä erissä ja tarkista maku). Mausta suolalla ja pippurilla.

Valuta pastasta vesi pois ja lisää se kastikkeen joukkoon. Sekoita joukkoon vielä juustoraaste. Nauti!

Tästä tuli... hmmm... raikasta. Laitoinkin jo huomion tuonne ohjeeseen, että sitruunaa kannattaa laittaa varovasti ja maistella välillä. Mä tein ohjeen mukaan ja lisäsin koko satsin sitruunamehua kerralla ja sithän se olikin jo tosi sitruunaista - mun makuun liiankin. Yritin taittaa makua sokerilla, mutta silti maku jäi turhan voimakkaaksi. Kyllä tätä nälkäänsä söi ja maku oli vähän erilainen elämys (ei siis mitenkään perinteisen suomalaisen makuinen). Täytyy kokeilla jossain kohtaa uudestaan ja olla varovaisempi tuon sitruunan kanssa. Uskon, että tästä saa tosi hyvää, kunhan saa noi suhteet kohilleen. Nopeaa ja helppo arkiruokaa! Enemmän aikuiseen makuun.

Opiskeluhaaveita

Mieleni minun tekevi, aivoni ajattelevi

Siitä alkaa olla 1,5 vuotta, kun sain fyssarin tutkinnon päätökseen. Muistaakseni silloin vannoin, että et ala kyllä enää opiskelemaan. Niin kivaa kuin se onkin, niin tentit, kirjalliset työt ja oppari aiheuttaa stressiä ja vähäunisia öitä. Muistan sen tunteen, kun paperit sai käteen - vapaus! Vihdoin saa tehdä kaikkea muuta kuin istua iltaisin koneen ääressä kirjoittamassa etätehtävää tai nenä kirjassa lukemassa tenttiin. Noh, anatomian tentteihin valmistautuessa tuli kyllä palpoitua (eli tunnusteltua) luita ja lihaksia itseltään tenttiä edeltävänä iltana niinkin ahkerasti, että sitä oli seuraavana päivänä mustelmilla :)

Aika todellakin kultaa muistot! Nyt nimittäin taas polttelee... mieli tekisi opiskelemaan! Illan pimeinä hetkinä eksyin joskus avoimen yliopiston sivuille - ja sitten se olikin menoa :) Vaikka kuinka paljon mielenkiintoisia kursseja ja opintokokonaisuuksia. Mä niin haluun!

Biomekaniikan tehtävää - tää oli niin mun juttu!! :)

Mä tiedostan kyllä tän mun ongelman - mulla pitää olla jotain tavotteellista tekemistä tai muuten tuntuu, että elämä vaan pyörii paikallaan. Tartten jotain, mitä kohti mennä, vaikka pitäs osata nauttia elämästä tässä ja nyt. Sen oppimiseen mun täytyy käydä vielä toooosi monella joogatunnilla ja meditoida ja mindfulnessoida ja mitä näitä nyt kaikkia onkaan.

Muistelen kaikkia niitä pitkiä iltoja, kun sitä pänttäsi sydämen osia ja verenkiertoa, kun yritti englanninkielisestä kirjasta ymmärtää iskias-hermon kulkua ja sen jakautumista pienempiin hermoihin, kun opetteli luita ja lihaksia latinaksi ennen tenttiä, kun panikoi seuraavan päivän harjottelua. Ja silti mä haluun sitä lisää! Kyllähän vuodet sisälsi paljon myös unohtumattattomia elämyksiä - ja mä oon vaan niin hullu et haluun sitä kaikkea lisää!

Vapaaehtoisena EM-kisoissa 2012

Yritän sinnitellä sisäistä poltetta vastaan, mutta katotaan missä kohtaa on vaan ihan pakko ilmottautua jollekin kurssille :)

lähteäni laulamahan, saa'ani sanelemahan

Mutakakkua mikrossa

Yksi uuden vuoden lupauksistani oli, että syön herkkuja vain yhtenä päivänä viikossa. Reilu kolme viikkoa tätä vuotta takana ja toistaiseksi lupaus on pitänyt!

Päätän aina etukäteen, minä päivänä pidän herkkupäiväni seuraavalla viikolla. Jos tiedossa on juhlia, niin pidän herkkupäivän tuolloin, jolloin voin hyvällä omalla tunnolla maistaa tarjolla olevia leivonnaisia. Tämä taktiikka on toiminut hyvin, vaikka houkutuksiakin on toki ollut. Kun kertoo avoimesti, miksi ei voi ottaa tarjottua pullaa/kakkua/keksejä, niin tilanteista on selvinnyt hyvin ilman sen kummempia painostuksia.

Tänään oli mun herkkupäivä ja teki mieli kokeilla leipoa jotain uutta. Kokeiluun valikoitu helppo ja nopea mutakakku, joka syntyy mikrossa! Ohje löytyy helposti googlettelemalla - itse käytin pohjana Peltotien päässä -blogista löytyvää reseptiä.

AINEKSET (kahteen mukiin):

4 rkl vehnäjauhoja
4 rkl sokeria
3 rkl kaakaojauhetta
5 rkl maitoa
1 rkl sulatettua voita
1 muna
1/4 tl suolaa
1/4 tl leivinjauhetta



OHJE:
Mittaa kaikki aineet kuppiin ja sekoita hyvin.

Kaada taikina mukeihin. HUOM! Laita taikinaa vain puoleenväliin asti, sillä kakku kohoaa mikrossa!

Kypsennä mikrossa vajaa minuutti (aika riippuu mikron tehosta sekä siitä, kuinka mutaisesta kakusta pidät).

Laita päälle jäätelöä ja nauti!

Tämä on tosiaankin herkku, joka valmistuu nopeasti. Kakku ei ole mitenkään mahdottoman makea ja itse olisin tykännyt hieman mutaisemmasta versiosta (eli olisi pitänyt "paistaa" sitä pikkasen vähemmän aikaa). Toimii jäätelön kanssa ihan hyvin, mutta ei tätä ehkä uudelleen tartte tehä. Itse tykkäsin enemmän taikinasta kuin itse kakusta :D Parempaa mutakakkua tulee uunissa, mutta jos nopeasti tarttee saada jotain tarjottavaa, niin siihen tämä toimii!

Neulontaterapiaa

Blogissa on ollut tällä viikolla taas hiljaista... liiankin hiljaista. Ideoita postauksiin on paljonkin, mutta liikuntainnostukseni vie nyt pahasti aikaa kirjoittamiselta. Lisäksi olen innostunut pitkästä aikaa taas neulomaan, ja näin perjantai-illan illoksi jaankin teille loistavan ressinpoistokeinon - nimittäin käsityöt!

Tällä viikolla luin Hesarista jutun käsitöistä ja niiden positiivisista vaikutuksista terveyteen. Käsitöiden, erityisesti neulomisen, kerrottiin lievittävän stressiä ja kohottavan mielialaa. Sen todettiin myös parantavan keskittymiskykyä ja suojaavan muistia.

Talouselämä-lehdessä aiheesta on kirjoitettu jo kolme vuotta sitten. Jutussa nousi esiin samansuuntaisia vaikutuksia: käsityöt rentouttaa, auttaa purkamaan stressiä ja auttaa keskittymään. Se myös virittää luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä. Tekstissä jopa suositellaan menemään töissä palaveriin kutimen kanssa, sillä neulominen auttaa uusien ideoiden saamisessa ja ihminen myös keskittyy paremmin kuulemaansa, kun käsillä on tekemistä.

Tällä hetkellä työn alla

Tehdään aiheesta tutkimustakin Helsingin ylipistossa sekä Itä-Suomen yliopistossa. Professori Sinikka Pöllänen on kirjoittanut aiheesta mielenkiintoisen artikkelin Käsityö ja psyykkinen hyvinvointi käsityön tutkimuskentässä, jossa nostetaan esiin mm. ajatus siitä, että työhyvinvointia tukevassa kulttuurissa käsityöt voisi olla yksi yksilön ja yhteisön hyvinvointia lisäävä tekijä.

Näin pitkän alustuksen siihen tarvi, että voin kertoa nyt tarkemmin meidän työpaikan käsityökerhosta, josta mainitsin jo lyhyesti aiemmassa postauksessani syksyllä. Kyllä, meillä töissä neulotaan ja virkataan! Ja perustelut tälle toiminnalle voitte lukea tuosta yltä :) Lievittää stressiä, edesauttaa luovuutta, auttaa keskittymään jne jne - kerrassaan loistava puuha kahvitauoille! Mä kyllä allekirjoitan nuo käsitöiden positiiviset vaikutukset. Se on melkein kuin meditointia, kun neuloo tai virkkaa - rentouttavaa ja loistava tapa saada mieli hiljentymään.

Samalla kun parannamme työhyvinvointiamme, niin teemme hyvää myös muille. Olemme porukalla neulomassa Äiti Teresan peittoa, jonka SPR toimittaa sitä tarvitsevalle kylmässä maassa asuvalle lapselle. Idea on hyvin yksinkertainen: virkataan tai neulotaan 20 cm x 20 cm kokoisia tilkkuja. 20:sta tilkusta kootaan sitten peitto. Tosi helppoa ja tähän voi hyvin käyttää kaikki jämälangat, joita kaikkien käsitöitä tekevien kaapeista varmasti löytyy.

Valmiita tilkkuja

Itselläni käsityöinnostus menee alloissa: välillä innostuu ja sitten on useampi käsityö kesken yhtäaikaa, ja välillä on kausia jolloin ei tule tehtyä mitään. Harmittavasti minulta myös jää käsityöt usein kesken. Tällä hetkellä löytyy keskeneräinen kaulaliina ja sukka. Ja yhdet sukat on tekeillään - jospa ne nyt jopa valmistuisi! :)

Kaulaliina, joka aloitettu reilu viisi vuotta sitten

Mukavaa puuhaa käsitöiden tekeminen on, kunhan ei ota siitä mitään suorituspaineita. Jos sukista nyt ei tule millilleen samankokoiset tai raidat ei mene lapasissa ihan identtisesti, niin ei haittaa - se on vaan luovuutta!

Jos tuntuu, että vanne kiristää päätä, niin suosittelen kaivamaan langat ja puikot esiin! :) Tässä perusohjeet virkkaukseen ja neulomiseen. Stressi lievittyy ja samalla saat aikaan jotain hyödyllistä - vaikkapa sukat, lapaset tai peiton! Ja Novitalta löytyy lisää ideoita ja ohjeita, jos perus villasukat ei sytytä.

Nimipäiväkortti

Tänään on ollut tosi väsy päivä - liekö eiliset ristiäisjuhlat verotti voimia niin paljon tai sit mulla on sympatiakrapula :)

Sen verran sain aikaseksi, että askartelin ensi viikon nimpparisankarille kortin. Idea löytyi taas googlettelemalla: Hepokatti-sivustolla on helppoja origamiohjeita, joista valitsin korttiin koiran. Sivuston origamit onnistuu taitella lapsiltakin, joten vaikeustaso oli oikein sopiva myös mun tän päiväseen väsymystilaan toteutettavaksi.

Vaikka ohjeet onkin tosi helpot, niin kannattaa ainakin kertaalleen taitella ensin harjoitusversio.

Harjoitusversio

Ja origamistahan voi kehitellä sitten vaikka minkälaista korttia! Mun taiteellinen näkemys riitti tänään siihen, että liimasin koiran pahville ja sitten lisäksi vähän koristeita ja tekstiä.

Kissojen ystäville löytyy ohjeet myös kissa-origamiin. Tätäkin kokeilin, mutta tykkäsin enemmän tosta koirasta, niin se pääty toteutukseen.

Kissan harjoitusversio

Voihan värvöttäjä

Oikea silmäluomi nykii ja pomppii itekseen nyt jo toista viikkoa - jep, elohiiri siis. Tai myokymia, läpättäjä tai nykyttäjä tai ihan vaan ärsyttävä vaiva! On mulla ollu tämmöstä ennenkin, mutta ei näin pitkään yhtäjaksosesti! Piti nyt sit vähän tutkia, mistä tämmönen johtuu ja etenkin, että miten sen saa pois.

Terveyskirjasto kertoo, että elohiirestä puhutaan silloin, kun lihas supistelee ei-tahdonalaisesti. Syytä tällaiselle lihassupistelulle ei tiedetä, mutta väsymys, stressi, ruumiillinen rasitus ja runsas kahvin juonti voivat herkistää elohiirelle. Myös alkoholi ja tupakointi voivat aiheuttaa elohiiren oireita.

Hesarin jutussa on haastateltu  neurologi Mikaen Ojalaa, joka on kertonut, että kyseessä on psykosomaattinen oire, joka kertoo usein sterssistä. Jutussa ohjeistetaankin miettimään työn ja levon määrät. Myös silmien ja pään seudun rasittuminen voi olla yhteydessä elohiireen, jolloin näyttöpäätetyötä tekevillä on suurempi alttius saada elohiiri.

Ei tää mun "työpiste" kotonakaan ehkä ihan ergonominen ole :)

Syitä voi siis hakea monesta paikkaa:

• Väsymys - ei mielestäni enempää kuin aimminkaan. Olen yrittänyt nukkua pidempiä yöuniakin kuin viime vuonna, joten tästä ei pitäisi olla kyse.
• Stressi - yksi mahdollinen syy kyllä. 
• Ruumiillinen rasitus - myös tämä on mahdollinen syy, sillä rasitustakin on tullut viime aikoina taas enemmän, sillä olen ihan onnistuneesti lisännyt liikuntaa.
• Runsas kahvin juonti - NOT!
• Alkoholi - tipaton tammikuu menossa, joten ei taida johtua tästä - ja tipaton on siis kyllä pitänyt ;)
• Tupakka - no ei osu oikein tääkään
• Näyttöpäätetyö - jep!

Oliskohan mun kohalla syynä siis kombinaatio stressistä, rasituksesta ja näyttöpäätetyöstä?! Tällä olettamuksella nyt lähdetään ja yritetään hoitaa raivostuttava vaiva kuntoon!

Töissä täytyy siis kiinnittää huomiota ergonomiaan (myönnän että olen ehkä maailman surkein ihminen tässä asiassa) ja ottaa taukojumppa mukaan työpäivän lomaan. Onneks meiltä löytyy töistä keppejä, käsipainoja yms jumppavälineitä, joten tää ei ole kuin viitseliäisyydestä kiinni.

Stressi - mä en itseasiassa tunne itseäni ihan mahottoman stressaantuneeksi, mutta kyllä sitä voi olla päällä. Töissä on ollut rankkaa ja se varmasti tuntuu kropassa. Yritän ottaa enemmän löysin rantein ;)

Liikuntaprojektia en nyt haluaisi himmailla, kun se on alkanu niin hyvin! Enkä mä mitenkään mahottomasti oo omasta mielestäni rasittanu kroppaani. Viime viikolla tuli liikuntaa n. 5h - ei se nyt voi olla liikaa!

Ja liikunta on sitäpaitsi lääkettä mun jumittuneelle hartiaseudulle, eli sen pitäisi siis kyllä myös auttaa tähän tilanteeseen. Oon käyny kokeilemassa monen moista uutta lajia (joista kirjottelen jossain kohtaa myöhemmin enemmän) ja liikunta tuntuu taas tosi hauskalta! Liikuntaa siis ehdottomasti jatkan, mutta kuuntelen kroppaani ja pidän enemmän vapaapäiviä, jos tuntuu siltä!

Liikunnan vähentämisen sijaan yritän vähentää ressiä fiilistelemällä tätä kuvaa viime kesältä :)

Toscana

Jospa näillä "lääkkeillä" saisi silmän kuntoon! :)

Hohdokasta golfia ja kuumia lähteitä

Arki iski päälle viime viikolla sitten oikein totaalisesti, eikä blogia ole ehtinyt juuri kirjottelemaan. Nyt kaivelin arkistosta kesken jääneen postauksen, jonka sain pienelle viilailulla valmiiksi. Tuoreempaakin tarinaa tulee, kunhan inspiraatio iskee ja aikaa liikenee :) Tässä tunnelmia marraskuiselta Vantaan vierailulta.

Kun kerran pk-seudulle menee, niin kyllähän sielä pitää sitten viipyä vähän pidempää :) Jäin siis Roxeten keikan jälkeen siskoni luo ja viikonloppu vierähti oikein mukavasti hyvässä seurassa. Olimme järjestäneet R&M:lle pienen yllätyksen ja pääsimme siinä samalla itsekin pitämään hauskaa. Kävimme pelaamassa hohto-minigolfia ja tutustumassa Flamingon kylpylään.

Kuvat ei oo nyt parhaita mahollisia - aina ei voi onnistua

Minigolf sijaitsee myös Flamingossa, eli fyysisesti samassa rakennuksessa kuin kylpylä, eikä kauppakeskus Jumbon puolella, niinkun itse aluksi luulin. Hohtogolf West Coast pitää 15 reikäistä minigolf-rataa, jossa on haastetta ainakin näin ensikertalaiselle hohto-minigolffarille. Muutamalla radalla kävi tuuri ja pallo meni reikään jo parilla lyönnillä, mutta oli myös reikiä joissa pallo upposi vasta kymmenennellä lyönnillä.

Jokaisella radalla on oma teemansa, jonka mukaisesti se on koristeltu ja useammalla radalla myös musiikit oli teeman mukaiset. 11 rataa on kaikille sopivia, mutta neljä radoista on ns. kauhualueella, jota ei suositella pienille lapsille. Kauhualueella on mm. päättömiä vankeja, hämähäkkejä, sotilaita ampumassa jne ja täytyy myöntää, että itsekin säikähdin, kun hämähäkit tippui katosta pääni päälle. Pienten lasten kanssa nämä radat kannattaa tosiaan jättää väliin. Kauhun lisäksi alue on ärsyttävän ahdas - hyvä että mahtui lyömään omalla vuorollaan, kun radat oli niin lähellä seiniä.

Ratoja voi peleta missä tahansa järjestyksessä, paitsi reikä 15, joka tulee pelata viimeisenä, sillä pallo jää lopuksi radan sisään. Lauantai-iltapäivänä porukkaa oli jonkun verran pelaamassa. Hieman jouduimme odottelemaan, että pääsimme seuraavalle radalle, mutta ei kohtuuttomia aikoja. Voin kyllä kuvitella, että esim. pikkujouluaikaan täällä on ruuhkaa!

Juomaakin voi ostaa golf-kierrokselle mukaan. Paikassa on anniskeluoikeudet ja perjantaisin ja lauantaisin klo 20 jälkeen ikäraja on K-18.

Minigolfia olen käynyt pelaamassa joskus Launeen perhepuistossa, mutta hohto-minigolf oli aivan uusi kokemus. Efektit, musiikit ja valot toivat pelaamiseen oman lisänsä, mutta itse peli on toki sama, vaikka puitteet vaihtuisivaatkin. Hauskaa se oli ja haastettakin löytyi!

Golffailun jälkeen päivä jatkui Flamingon kylpylässä, joka koostuu vesipuistosta ja vain aikuisille tarkoitetusta spasta. Vesipuiston puolelta löytyy erilaisia altaita kuplilla ja ilman sekä useampia vesiliukumäkiä niin perheen pienemmille kuin vähän isommillekin. Span puolella on erilaisia sanoja sekä mineraali- ja lämminvesialtaat. Olin tutustunut paikkaan etukäteen nettisivujen kautta ja se vaikutti tosi hienolta. Livenä kylpylä oli kokonaisuudessaan ehkä kuitenkin pieni pettymys.

Kuvan lähde: http://flamingospa.fi/mediapankki/

Vesipuiston puoli oli hauska, etenkin vesiliukumäet viihdytti neljää aikuistakin. Mäkiä oli aikuisille useampia: renkaan päällä laskettava Magic Maya, vauhdikas villivirta ja pomppuisa Inkaputous. Lapsille löytyy sitten toki omat vesisiliukumäkensä. Altaita löytyy myös niin aikuisille kuin lapsille - näissä nyt ei kuitenkaan ollut mitään mahdottoman ihmeellistä. Vesileluja oli kyllä paljon, enemmän kuin kylpylöissä yleensä, ja mekin innostuimme hetkeksi leikkimään krokotiilin kanssa.

Kuvan lähde: http://flamingospa.fi/mediapankki/

Aikuisille tarkoitettu spa-puolelta odotin jotain enemmän. Siellä on kaksi allasta: mineraalivesiallas ja lämminvesiallas. Mineraalivesialtaassa vesi on suolaista ja veden alla kuuluu musiikkia - ihan mukava siellä oli kellua, kuten myös lämminvesialtaassa, mutta odotin jotain vähän erikoisempaa. Puitteet span puolella on toki hienot, mutta altaissa ei ole oikeastaan mitään ihmeellistä.

Saunoja span puolella oli myös useita, mutta ainoa jossa oikeasti viitsi olla pidempään oli suomisauna. Muissa saunoissa lämpöä ei ollut juuri nimeksikään.

Kannattaa Flamingo käydä kokeilemassa - ja mikäli mahdollista valita sellainen päivä, jolloin sielä ei olisi hirveästi ruuhkaa. Meille sattui melko ruuhkainen päivä ja altaisiin joutui vähän jopa jonottelemaan. Itselleni Flamingosta jäi ihan ok fiilikset, mutta ei mitään poltetta, että uudestaankin pitäisi päästä.

Kuvan lähde: http://flamingospa.fi/mediapankki/

Kaiken kaikkiaan meillä oli kuitenkin kiva päivä! Minigolffaamaan pitää kyllä päästä uudestaankin - ei välttämättä kuitenkaan hohdon kanssa :) Kesällä siis Launeelle puttailemaan!

Ruka-action

Jouluviikko vietettiin siis Rukalla ja joulutunnelmia kirjoittelinkin jo edellisessä postauksessa. Nyt keskitytään muuhun viikon ohjelmaan, johon mahtui kaikenlaista, myös tulipalopakkasia. Mä en ymmärrä, mikä siinä on, että aina kun me lähetään reissuun, ni kohteen lämpötila laskee noin 20 astetta. Tätä on tapahtunu jo monella reissulla, viimeksi syksyn ruskaretkellä, josta tulikin ensilumen matka, ja nyt taas lämpötila valahti mukavasta viidestä pakkasasteesta yli -20C.

Oltiin ensimmäistä kertaa Rukalla ja täytyy myöntää, että tykästyin paikkaan kovasti. Rukan kylä on kompakti kokonaisuus, mistä löytää lähestulkoon kaikkea: majapaikkoja, ravintoloita, kauppoja ja erilaisia palveluita (mm. lääkärin). Ja kylä on vielä aivan rinteiden vieressä, joten kaakaolla on helppo käydä laskemisen välillä. Myös lasketteluliput saa hankittua kylältä.

Rukan kylää

Kylästä on onnistuttu rakentamaan myös tosi tunnelmallinen. Kauniita rakkennuksia, pieniä sivukujia, eikä  autoja kylän keskustassa ollut juuri ollenkaan. Tunnelmaa loi myös kaikki jouluvalot ja ihan vaan jo lumi, kun etelässä sitä ei ennen joulua vielä oikein ollut.

Rukan kylää

Käytiin kokeilemassa myös Rukan kylän ravintoloita. Classic pizzaa, jossa oli mielettömän hyvät pizzat - suosittelen! Ja harmittelen, että paikkaa ei Lahdessa enää ole. Ja toisena iltana Rukan Kuksaa, jossa syötiin ihan pidemmän kaavan mukaan - kiitos joulupukin, joka toi meille lahjakortin ko. paikkaan. Ja ruoka oli erinomaista! Tarjolla oli poroa, pihviä, kalaa - ja kaikki maistui erinomaiselta. Tänne varmasti seuraavallakin Rukan reissulla.

Kuksa löytyy Rukan kylältä

Majapaikkana meillä oli viikon ajan huoneisto Rukatontusta, jonka sijainti on ihan loistava. Hiihtämään pääsi jotakuinkin suoraan portailta ja laskettelemaan oli matkaa ehkä 150 metriä. Myös Rukatontun palvelut oli käytettävissä: eli aamiaiselle pääsi hotelliin, ravintolasta sai ruokaa jos laiskotti kokkailla ja myös erilaiset saunat oli varattavissa käyttöön. Jos suunnittelet matkaa Rukalle ja majoitus on vielä hakusessa, niin voin lämpimästi suositella Rukatonttua.

Rukatonttu järveltä päin

Luonnollisesti, kun laskettelukeskuksen vieressä majailtiin, niin pitihän se päästä mäkeen. Tosin laskettelu jäi omalta osalta kahteen kertaan, kun noin -25 asteen pakkanen ei loppuviikosta enää houkutellut rinteeseen.

Rukan rinnettä

Rinteet oli hyvässä kunnossa ja vaikka oltiin elettiin vielä aikalailla laskettelukauden alkua, niin niitä oli avoinna jo paljon. Ja jouluviikolla aukesi useampi rinne vielä lisää. Lasketeltavaa siis kyllä riitti. Itse tykkäsin Rukan rinteistä, joista löytyi tarpeeksi valikoimaa myös tällaiselle ei-niin-huippulaskijalle. Sinisistä rinteistäkin löytyi pituutta!

No mä ja kauheee vauhti :)

Parina iltana käytiin myös hiihtämässä. Ensimmäiset hiihdot tälle talvelle, joten aloteltiin helpolla Talvijärven ladulla (joka siis aivan Rukatontun vieressä). Ekan hiihtoreissun jälkeen tuntui, että kroppaan satuu jotakuinkin kaikkialle. Tehokas laji se vaan on! Tulispa tänne eteläänkin kunnon talvi, että pääsis tonne lähi pelloille hiihtelemään!

Näissä maisemissa oli hyvä hiihdellä

Joululahja vei meidät kokeilemaan myös ice-kartingia, eli kartingia jää/lumiradalla. Ja voi että se olikin kivaa! Valitettavasti ajopäivänä oli tosi kylmä ja vaikka laitettiin vaatetta päälle reilusti, niin pieniä paleltumiakin tuolta reissulta jäi muistoksi. Kuvia tästä happeningistä nyt ei valitettavasti ole :( Mutta suosittelen kokeilemaan lajia, jos siihen tulee mahdollisuus. Minäkin, joka en juurikaan tykkää kovasta vauhdista, innostuin tästä ihan valtavasti!

Porokin bongattu

Kuusamon tropiikki jätettiin tällä kertaa väliin - sen sijaan mentiin viimeisenä iltana siskon kanssa uimaan avantoon reilussa kahenkymmenen asteen pakkasessa. Rukatontussa on mahdollista saunoa ja uida avannossa huokeaan hintaan. Sinnepä siis suunta. Kyseessä oli yleinen saunavuoro, mutta ainakin lauantai-iltana satiin saunoa rauhassa ihan kahdestaan.

The avanto

Ja saunasta avantoon! Ei meillä mitään sen kummenpia avantouintiväleineitä ollut ja jalat meinas kieltämättä jäätyä laituriin kiinni :) Mutta sielä me käytiin - x3! Ihan huippua!

Ei tunnu missää

Olotila uinnin jälkeen oli jotakuinkin tämä :D Hullua, mut ihan mahtavaa!

Avannon jälkeiset fiilikset :)

Näissä tunnelmissa viikko vierähti - ja tällainen breikki teki ainakin itselle tosi hyvää! Sitten voikin jo alkaa nostattamaan matkakuumetta seuraavasta reissusta... vien sut etelään vaimo :)

Joulumaa on muutakin kuin tunturi ja lunta....

...mutta tänä jouluna se oli myös sitä!

Oltiin nimittäin Rukalla joulun vietossa ja siellä oli oikea talvi ja tuntureita - ja lunta!! :) Lisäksi toki myös rakkaita ihmisiä ja mainiota seuraa! Viikko meni vauhdilla upeissa maisemissa!

Toki käytiin rinteessä ja hiihdettiin, mutta tällä lomalla harrastettiin myös kulttuuria! Käytiin siskon katsomassa Rukan koulun Joululintu-musikaali, joka oli upea. En tiedä millaset taustajoukot tässä on ollu ja kuinka paljon tätä on harjoteltu, mutta ylitti mun odotukset koulunäytelmästä ihan täysin.

Esitys oli Rukan stadionilla ja sekä katsojat että esiintyjät olivat siis ihan ulkona taivasalla. Alkuviikosta ei ollut pakkasta kuin semmoset kymmenen astetta, niin tunnin seisoskeli helposti esitystä katsellen. Upeat valot, puvut, musiikki, tarina - oli poro, koiravaljakko sekä tietysti myös joulupukki ja muori. Ja loppuun ilotulitus - WAU! Lisäksi ennen esitystä sekä sen jälkeen oli glögi-tarjoilua. Hatun nosto Rukan koululle hienosta perinteestä - Joululintua on esitetty jo lähes kahtenakymmenenä vuonna!

Joulutunnelmaa haettiin myös Kauneimmista joululauluista, joita laulettiin Rukan kokouskeskuksessa. Tää oli niin suosittu happeningi, että istumapaikat ei riittänyt kaikille, vaan iso joukko ihmisiä seisoi, eikä kaikki halukkaat tainnut edes mahtua sisään.
Musta joululaulut kuuluu jouluun ja kyllä niistä tulee joulufiilis. Mikään hyvä laulajahan en ole, mutta tommosessa yhteislaulutilaisuudessa hyvin hoilottelee muitten mukana.

Toki kokkailtiin myös jouluruokia - kinkkua, laatikoita ja kaloja. Kinkku paistettiin muuten ekaa kerta ihan ite. Tai J sen oikeesti paisto, mä toimin vaan assistenttina - kuulemma oli hyvää! :)

Mun ehdoton joulupöydän must-have on tuuinki - sekin paistettiin ite, mutta äiti oli kyllä tehny vähän alkuvalmisteluja. Kiitos! Ja oli meillä myös muita laatikoita - kiitokset myös näiden kokkaajille!!

Riisipiirakat on tullu joulupöytään J:n myötä. Ehkä ens jouluna on tarjolla mun leipomia piirakoita, kun uhosin opettelevani tekemään niitä.
Pitäs muuten opetella tekemään myös muita jouluruokia! Täytyy nimittäin tunnustaa, että mä oon aina päässy valmiiseen pöytään, enkä oo ikinä tehny näistä mitään alusta loppuun asti. Ensi vuodeksi ollaan kyllä suunniteltu, että kutsuttaisi vanhemmat meille viettämään joulua - siinä onkin ihan hyvä tulikoe sitte jouluruokien kokkaamiseen!

Kalat oli tänä vuonna hyvin pitkälti oma tekemiä... tai siis ei mun tekemiä, vaan mukana olleen kalamiehen tekemiä :) Kiitos M!

R taikoi meille mökille joulutunnelman - oli valot, palloja, kynttilöitä ja koristeita. Ja oli meillä kuusikin, mut siitä ei tullu yhtään kunnon kuvaa. Kuvat on tältä reissulta nyt muutenkin vähän vähissä, mut muistikortti teki tenän - ei tainnu tykätä reiluista kahenkymmenen pakkasista.

Ja toki myös rinteessä oltiin joulutunnelmissa tonttulakit päässä. R oli värkkäilly nämäkin <3

Semmonen joulu tällä kertaa - erilainen, mutta niin IHANA! Kiitos teille kaikille mukana olijoille! Rukasta tulossa vielä lisääkin tarinaa...