perjantai 30. tammikuuta 2015

Sitruunapastaa

Vavise avokadopasta, nyt tulee vieläkin helpompi ja nopeampi sitruunapasta! Netistä Ruokala.netistä bongattu uusi villitys, joka pääsi "Arjan keittiössä"-testiin :)

Täytyy kyllä myöntää, että ennakkoluulot tätä ruokaa kohtaan oli aika korkealla: sitruunaa ja pastaa, eihän ne voi toimia yhdessä. Noh eihän nimi miestä - tai tässä tapauksessa pastaa - pahenna, joten ei muuta kun kokeilemaan! 

Ainekset on aika simppelit: pastaa, voita ja valkosipuleita löytyy lähes aina kotoa. Sitruunoita löytyy kaupasta kuin kaupasta. Juustot vaatii ehkä jo jonkun isomman marketin, samoin lehtipersilja - aineksien etsiminen kaupasta on varmaan se vaikein osuus, keittiössä pääsee tosi helpolla.

AINEET:
Spagettia tai jotain muuta pastaa
1 sitruuna
2 valkosipulinkynttä
70 g voita
lehtipersiljaa
kastikkeeseen 2dl kermaa / pastan keitinvettä / valkoviiniä maun mukaan
Pecorino-juustoa tai paremesaania tai jopa molempia :)
mustapippuria
suolaa

OHJE:
Laita vesi kiehumaan ja keitä spagetti al denteksi. Tee kastike pastan kypsyessä.

Pese sitruuna hyvin ja raasta kuori. Purista sitruunan mehu lasiin.


Hienonna valkosipuli ja lehtipersilja.


Sulata voi pannulla ja lisää valkosipulit ja raastettu sitruunankuori. Kuullota hetki.


Lisää myös hienonnettu persilja ja pyörittele hetki pannulla. Kaada joukkoon makusi mukaan kerma / pastan keitinvesi / valkoviini sekä sitruunamehu (HUOM! Laita sitruunaa vähän kerrassaan ja maistele välillä. Mun mielestä sitruunaa on reseptissä liikaa, joten älä hulauta kaikkea kerralla niin kuin minä tein, vaan laita pienissä erissä ja tarkista maku). Mausta suolalla ja pippurilla.


Valuta pastasta vesi pois ja lisää se kastikkeen joukkoon. Sekoita joukkoon vielä juustoraaste. Nauti!


Tästä tuli... hmmm... raikasta. Laitoinkin jo huomion tuonne ohjeeseen, että sitruunaa kannattaa laittaa varovasti ja maistella välillä. Mä tein ohjeen mukaan ja lisäsin koko satsin sitruunamehua kerralla ja sithän se olikin jo tosi sitruunaista - mun makuun liiankin. Yritin taittaa makua sokerilla, mutta silti maku jäi turhan voimakkaaksi. Kyllä tätä nälkäänsä söi ja maku oli vähän erilainen elämys (ei siis mitenkään perinteisen suomalaisen makuinen). Täytyy kokeilla jossain kohtaa uudestaan ja olla varovaisempi tuon sitruunan kanssa. Uskon, että tästä saa tosi hyvää, kunhan saa noi suhteet kohilleen. Nopeaa ja helppo arkiruokaa! Enemmän aikuiseen makuun.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti